Hänen nimensä lausuttiin pelolla ja ihailulla kahdessa imperiumissa. Hän puhui yhdeksää kieltä, hallitsi Niiliä ja muutti Rooman historian kulkua. Tämä on tarina Kleopatra VII:stä — naisesta, joka tuli Kleobetraksi.
Kleopatra VII Filopator syntyi vuonna 69 eaa. Aleksandriassa, Ptolemaios-suvun viimeisten päivien aikaan. Hän oli kreikkalaista syntyperää, mutta toisin kuin esi-isänsä, hän opetteli puhumaan egyptin kieltä — ensimmäisenä koko dynastian kolmen vuosisadan aikana. Tämä yksinkertainen ele teki hänestä kansan kuningattaren.
Hän nousi valtaistuimelle vain 18-vuotiaana isänsä Ptolemaios XII:n kuoleman jälkeen, jakaen vallan nuoremman veljensä — ja samalla aviomiehensä — Ptolemaios XIII:n kanssa. Veljensä neuvonantajat karkottivat hänet kuitenkin pian Aleksandriasta, ja Kleopatra joutui pakenemaan henkensä edestä.
Hän palasi voittajana, mutta ei ilman apua. Ja juuri tämä paluu muutti sekä Egyptin että Rooman kohtalon. Kleopatra ei ollut vain kuningatar — hän oli älykäs strategi, taitava diplomaatti, tähtitieteilijä, lääketieteen harrastaja ja luultavasti yksi historiansa puhutuimmista naisista.
Hän kuoli 39-vuotiaana vuonna 30 eaa., ja hänen mukanaan päättyi niin Ptolemaiosten dynastia kuin koko muinaisen Egyptin itsenäisyyskin. Mutta legenda — Kleobetra, ”ikuisuuden kuningatar” — ei ole koskaan kuollut.
Kleopatra VII syntyy Ptolemaios XII:n tyttäreksi.
Kleopatrasta tulee Egyptin kuningatar 18-vuotiaana.
Julius Caesar saapuu Aleksandriaan — kohtaamisen alku.
Kleopatra saapuu kultaisella laivallaan Marcus Antoniuksen luo.
Kleopatran kuolema päättää Ptolemaiosten valtakunnan.
Kun nuori kuningatar käärittiin matossa ja kannettiin Rooman kenraalin huoneeseen, alkoi yksi historian kuuluisimmista liitoista — sellainen, joka muutti niin Egyptin kuin Rooman kohtaloa.
Vuonna 48 eaa. 21-vuotias Kleopatra oli karkotettu omasta valtakunnastaan. Kun Julius Caesar saapui Aleksandriaan takaa-ajamansa Pompeiuksen perässä, Kleopatra päätti tehdä rohkean siirron: hänen luotettu palvelijansa kantoi hänet salaa Caesarin huoneeseen kääritysti maton — tai säkin — sisään. Aamuun mennessä Rooman mahtavin mies oli hänen puolellaan.
Caesar palautti Kleopatran valtaistuimelle ja vietti tämän kanssa kuukausia Niilin lautoilla — kuninkaallisella matkalla, joka oli yhtä paljon poliittista näytöstä kuin rakkaustarinaa. Heille syntyi poika, Ptolemaios XV Caesarion, ”pieni Caesar”.
Kleopatra muutti Roomaan asumaan Caesarin huvilaan, ja heidän patsaansa pystytettiin Venuksen temppeliin. Mutta unelma yhdistetystä Rooma-Egypti-imperiumista päättyi äkillisesti maaliskuun idus-päivänä vuonna 44 eaa., kun Caesar murhattiin. Kleopatra palasi Aleksandriaan — leski, äiti ja kuningatar ilman liittolaista.
Heidän tarinansa on tunnetuin rakkaustarina antiikista — täynnä kultaa, sotaa, kunniaa ja lopulta murhenäytelmä, jota Shakespeare kirjoittaisi 1600 vuotta myöhemmin.
Vuonna 41 eaa. Marcus Antonius — yksi Rooman triumvireista — kutsui Kleopatran tilille. Kuningatar saapui tyylillä, jota historia ei ole unohtanut: kullattu laiva, purppurat purjeet, hopeaiset airot, ja ilmassa tuoksuva suitsutus. Kleopatra istui kannella pukeutuneena Afroditeksi. Kutsuja muuttui kutsutuksi.
Talvi kului Aleksandriassa juhlien, metsästäen ja perustaen yhdessä kerho ”Erottamattomien Elämä” — seurueen, jonka ainoana tarkoituksena oli nautinto. Heille syntyi kolme lasta: kaksoset Aleksanteri Helios ja Kleopatra Selene, sekä Ptolemaios Filadelfos.
Vuonna 32 eaa. Rooma julisti sodan Egyptille — eikä Antoniusta vastaan, jotta sisällissota voitaisiin välttää. Ratkaisutaistelu käytiin Aktionin merellä vuonna 31 eaa. Kleopatran laivasto vetäytyi keskellä taistelua, ja Antonius seurasi. Voiton vei Octavianus, tuleva keisari Augustus.
Vuoden kuluttua, kun Octavianus oli Aleksandrian porteilla, Antonius syöksi miekkansa itseensä Kleopatran huhutun kuoleman jälkeen — ja kuoli hänen sylissään. Kleopatra seurasi häntä pian. Legendan mukaan hän käytti myrkyllistä käärmettä, asp-kobraa, jonka pisto oli nopeampi kuin kuoleman pelko.
Kleopatra ei ollut vain kaunis — hänen todellinen voimansa oli mielessä. Tässä yhdeksän asiaa, joita historiankirjat eivät aina kerro.
Kleopatra puhui sujuvasti yhdeksää kieltä — kreikkaa, egyptiä, etiopiaa, hepreaa, arabiaa, syyriaa, mediaa, parthiaa ja latinaa.
Kleopatra polveutui makedonialaisista kreikkalaisista — Aleksanteri Suuren kenraalin Ptolemaioksen suvusta. Silti hän oli ensimmäinen Ptolemaios, joka opetteli egyptin kielen.
Hän kirjoitti omakätisesti tutkielmia kosmetiikasta, lääketieteestä ja painomitoista. Antiikin lähteet siteeraavat ”Kleopatran kirjaa” vielä vuosisatoja hänen kuolemansa jälkeen.
Legendan mukaan Kleopatra liotti yhden maailman kalleimmista helmistä viinietikassa ja joi sen — vain todistaakseen Antoniukselle, että pystyi kuluttamaan kymmenen miljoonan sestertian aterian.
Aikalaisrahojen perusteella Kleopatra ei ollut perinteisellä tavalla kaunis. Hänen valtansa salaisuus oli karisma, älykkyys ja ääni — joka kuvattiin ”musiikiksi”.
Kleopatran kerrotaan kylpeneen päivittäin sadan aasin maidossa — ihon pehmeyden ja hohteen säilyttämiseksi. Ensimmäinen tunnettu kauneudenhoito-ohjelma historiassa.
Kleopatra esiintyi julkisuudessa Isiksen, äitijumalattaren, ruumiillistumana. Egyptiläiset eivät pitäneet häntä kuningattarena — vaan jumalana ihmismuodossa.
Kleopatra eli ajallisesti lähempänä iPhonen julkaisua kuin suuren pyramidin rakentamista. Pyramidi oli hänelle yhtä vanha kuin antiikin Rooma on meille.
Klassisin tarina kertoo asp-kobrasta, mutta nykytutkijat epäilevät: myrkky oli luultavasti yhdistelmä myrkkykatkua, oopiumia ja akoniittia — Kleopatran omaa sekoitusta.
Kleopatran 21-vuotinen valtakausi oli viimeinen kukoistus muinaisessa Egyptissä. Hän vakautti talouden, palautti uskonnolliset perinteet ja teki Aleksandriasta jälleen Välimeren kulttuurikeskuksen.
Devalvoi valuutan ja loi vakaan kauppasuhteen Roomaan.
Tuki Aleksandrian kirjastoa ja sen tutkijoita henkilökohtaisesti.
Säilytti Egyptin itsenäisyyden lähes 22 vuotta Rooman varjossa.
Rakennutti temppeleitä Hermonthikseen, Denderaan ja Koptokseen.
Käytti rahoja, patsaita ja seremonioita henkilökulttinsa luomiseen.
Kleopatran kuolema vuonna 30 eaa. päätti 3000 vuotta faaraoiden Egyptiä. Octavianus liitti maan Roomaan, ja aleksandrialainen loisto haalistui — mutta Kleopatran nimi ei.
Shakespeare kirjoitti hänestä, Hollywood teki hänestä Elizabeth Taylorin, taiteilijat ovat maalanneet hänet vuosisatojen ajan. Hän on inspiroinut romaaneja, oopperoita, parfyymejä ja poliittista filosofiaa. Ja vaikka hän hallitsi alle 22 vuotta, hän on tunnetumpi kuin moni 50 vuotta hallinnut keisari.
Kleobetra — tämä Kleopatran ”vaihtoehtoinen” nimi — muistuttaa meitä siitä, että historia on aina enemmän kuin yksi totuus. Se on tarinoita, kerrottuja yhä uudestaan, eri sävyin, eri kielin.
